Vasikoiden iglukasvatus

086

Mitä on iglukasvatus?

Vasikkaiglut ovat rantautuneet Suomeen Pohjois-Amerikasta, jossa ne ovat yleisin vasikoiden alkukasvatuspaikka. Yleisimmin iglut on tarkoitettu yhdelle tai kahdelle vasikalle, mutta myös suurempia ryhmäigluja on saatavilla, esimerkiksi kahdeksalle vasikalle. Iglun edessä, ulkona on pieni jaloittelutarha.

Yhdelle vasikalle tarkoitetun iglun sisätilavuus on 3 - 4 kuutiometriä. Iglun etuseinässä on aukko, josta raikas viileä ilma tulee igluun, lämpenee vasikan erittämästä lämmöstä ja poistuu säädettävistä tuuletusventtiileistä vieden mukanaan kosteutta makuupaikalta. Iglun pohjan on oltava sellainen, että ympäristön kosteus ei nouse igluun, esimerkiksi hyvä sorapeti.

Eläimet on lainsäädännön mukaan totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikä kylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästä pitopaikasta suoraan kylmään kylmänä vuodenaikana. Igluissa toimiva ratkaisu on kasvatuksen alussa käytettävä lämpölamppu.

Etuja ja haasteita

Iglukasvatuksen etuna ovat hyvä ja raikas ilma sekä vedottomat ja kuivat olosuhteet. Igluissa vasikoilla on myös riittävästi tilaa nukkua ja liikkua. Vasikan kuivana ja puhtaana pysyminen edesauttaa turkin antamaa suojaa kylmälle.

088Iglut on sijoitettu kokonaan erilleen aikuisista lehmistä, joten tautipaine on huomattavasti pienempi kuin tavanomaisissa vasikkaloissa. Tällöin esimerkiksi hengitystiesairaudet eivät pääse tarttumaan aikuisista eläimistä vasikoihin, joilla on heikompi vastustuskyky. Vasikat ovat oikein hoidetuissa igluissa pysyneet terveempinä ja virkeämpinä, kun nillä on puhdas ja virikkeellinen ympäristö.

Iglujen haasteena on suurempi työmäärä, muun muassa kuivittamisen ja juoton osalta. Talviaikaan juotto on tehtävä kolme-neljä kertaa päivässä, ja etenkin kylmillä ilmoilla kuivituksesta huolehdittava erityisen tarkkaan. Iglualueen kattaminen ja mahdollisesti suojaaminen kahdella tai kolmella seinällä lisää suojaa tuulilta ja sateilta sekä vaikuttaa huomattavasti myös työskentelymukavuuteen. Kattaminen pitää myös iglun ympäristön kuivempana.

Kustannuksia

Ulkoiglun hinta eläinpaikkaa kohden kiinteällä esim. asfalttialustalla noin 500 euroa. Erillisen kylmän vasikkalan hinta eläinpaikkaa kohden noin 1500 euroa riippuen vasikkalan suuruudesta ja varustelutasosta.

Tutkimustuloksia

Keväällä 2009 MTT Maaningan toimipaikassa toteutetussa tutkimuksessa verrattiin sisäkarsinoissa ja igluissa kasvatettuja vasikoita. Kokeessa oli 19 holstein-rotuista sonnivasikkaa ja 13 holstein-rotuista lehmävasikkaa.
 
Kokeen aikana sisävasikat söivät huomattavasti enemmän sekä väkirehua että heinää kuin igluvasikat. Igluissa sonnivasikoiden kasvu oli heikompaa kuin sisäkarsinoissa, mutta lehmävasikoiden välillä kasvussa ei ollut eroja.
 
Kyseisessä kokeessa hengitystietulehduksia ei esiintynyt lainkaan, joten iglujen paremmuutta niiltä osin ei pystytty arvioimaan. Ripulia vasikoilla esiintyi enemmän igluissa kuin sisäkarsinoissa, mutta nämä sijoittuvat lämpimään ajanjaksoon 21.5.-26.5. kun taas sisäkarsinoissa pääosin aivan kokeen loppuun (26.6. ->). Kokeessa sisävasikat olivat osin myös hieman aktiivisempia kuin igluvasikat.
 
Kokeessa iglut oli sijoitettu suojaamattomasti, mikä nosti lämpötilaa igluissa kuumina kesäpäivinä. Rehujen maittavuutta igluissa saattoi heikentää rehuastioiden sijoitus iglujen ulkopuolelle etukarsinaan. Astioiden sijoittaminen tulisi tehdä siis niin, etteivät sääolosuhteet vaikuttaisi rehun laatuun ja maittavuuteen.
 
Kokeessa sisäkarsinoissa olot olivat vasikoiden kannalta erityisen hyvät, ja tällöin iglukasvatuksella ei saavutettu terveydellisiä etuja sisäkasvatukseen verrattuna. Tutkimusraportissa mainitaan, että iglujen lannan poistoa ja kuivitusta tehostamalla tulokset voisivat olla parempia.
 
102Uudemmat tutkimustulokset ovat antaneet jo parempiakin tuloksia. Erilaiset koeolosuhteet johtavat erilaisiin tuloksiin. Tämä viittaa myös siihen, että iglukasvatus on Suomessa vielä uutta ja hyvät toimintatavat vielä muodostumassa.
 
Vuonna 2012 Leena Tuomisto on esimerkiksi luennossaan Leppävirralla todennut, että vasikat ovat mm. usein ottaneet kiinni alun heikomman kasvun. Hänen mukaansa useimmissa tutkimuksissa iglukasvatus on lisännyt vasikoiden rehun syöntiä sekä vähentänyt ripulia ja hengitystietulehduksia. 
 
KESTO-hanke jatkaa tutkimuksia vasikoiden iglukasvatuksesta.
 
KUVAT: Arja Korhonen
TEKSTI: Tuija Nöjd, Matti Huuskonen, Emmi Heikkinen

Lähteet

Maito ja Me 2/2008: Ensikokemukset vasikoiden kylmäkasvatuksesta - Toimiiko iglu?

MTT - Pikkuvasikoiden kasvu, terveys ja käyttäytyminen iglukasvatuksessa (s. 9 - 31)

MTT - Leena Tuomisto: Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Lisätietoa

MTT: Igluja ja ternimaitoa - tuloksia InnoNauta -hankkeen vasikkatutkimuksista:

  • 1 Pikkuvasikoiden kasvu, terveys ja käyttäytyminen iglukasvatuksessa s. 9 - 31
  • 2 Vasikoiden hoitotyö eri kasvatusympäristöissä s. 32 - 44

Maito ja Me 1/2011: Katse vasikkaan

Tmi Veijo Uusitalo:

DeLaval: DeLaval vasikkaiglu CH5

 

MTT Faba AtriaNauta EU-maatalousrahasto